Sydney, Australia - upeita maisemia!

Ensimmäinen yö dormissa takana. Epäilyistä huolimatta me taidettiin olla se häiritsevämpi osapuoli, sillä sänkymme oli äärimmäisen kovaääninen – hirveää narinaa aina kun vähänkin liikahti. Aamusta lähdimme sitten, yöllinen narina vieläkin korvissa, ihailemaan luonnon kauneutta. Aloitimme retkemme Echo Pointista, jossa silmiimme osui heti Tree sisters ja metsää vuorineen silmänkantamattomiin. Sanoin kuvailemattoman kaunista – edes minä en osaa sitä tekstinmuotoon laittaa. Kuvasta varmasti saa kuitenkin jonkinlaisen käsityksen.

Sitten kävelemään. Kuumuus oli jotain aivan sietämätöntä ja vesi oli aina lopussa. Onneksi törmäsimme vesiputoukseen, jonka virkistävä vesi antoi lisävirtaa.  Päätimme kuitenkin ettemme lähde millekään pitkälle reitille vaan kierrämme auton kanssa tehokkaasti kaikki tärkeimmät nähtävyydet. Askeleita tuli autosta huolimatta melkoinen saalis, eikä rakoiltakaan säästytty.

Toinen yö dormissa olikin sitten privaattia meille. Mutta siihenhän me olemme jo tottuneet. Aamusta sitten taas tienpäälle, suuntana Sydney. Minä navigoin ja Miika ajoi. Tarjouduin kyllä kuskiksi mutta Miika ei antanut; sanoi sen olevan liian stressaavaa. Navikaattori oli todella terässä aina keskustaan saakka, kunnes keskustan monihaaraiset tiet saivat pienen oikosulun aikaiseksi. Erehdyin sitten kerran ohjaamaan renkaat väärään suuntaan ja sain kyllä kuulla siitä. Olikohan taas nälällä osuutta asiaan? Loppumatkasta minä murjotin ja Miika sai ajaa ja navigoida ihan itse.

Miika löysi vihdoin (huom. suoraan ilman mutkia, vaikka on Maijukin ihan hyvä navigaattori) autovuokraamon ja edessä oli ikuisuudelta tuntuva kävelymatka hostellille. Rinkka painoi selässä enemmän kuin koskaan ja lämpöä oli taas melkein se 40 astetta. Pysähdyimme varmaan joka sadas askel juomaan ja lepäämään. Vihdoin pääsimme hostelliin asti ja ensimmäisenä mielessä oli ruoka. Kävimme hakemasta viereisestä pitseriasta pitsat ja herkuttelimme niitä Sarah Connorin ja terminaattoreiden seurassa.

Illalla lupasin, että Miika saisi nukkua aamulla niin pitkään kuin haluaisi. Taisi olla virhe? Pääsimme joskus puolen päivän aikoihin aamupalalle, jonka jälkeen suuntasimme Sydney Aquariumiin. Olihan siellä hienoja otuksia, joita sai ihailla niin sanotusti merenpohjasta.

Sitten shoppailemaan ja kuinka ollakaan ainoastaan Miika löysi itselleen jotain ostettavaa. Minä tyydyin shoppailemaan ainoastaan kaupasta lammasta, jota maistelimme äsken hyvällä menestyksellä.

-Maiju