keskiviikko 27. tammikuuta 2010

Queenstown, Uusi-Seelanti - kukkulan valloitusta

Jännitämme täällä kovasti tulevaa. Toivomme todella että Machu Picchu kerkeää vähän kuivua ja rautatiet saadaan kuntoon ennen Cuzcoon saapumistamme. Onhan siihen vielä aikaa, joten toivotaan parasta! Lisäksi mukavana väliaikatiedotteena voin keroa, että Miika sai gradun arvosanaksi nelosen (erittäin hyvän).

Sitten tähän päivään ja Uuteen-Seelantiin.

Saavuimme eilen n. klo 14.00 paikallista aikaa Queenstownin lentokentälle. Saimme jo ensimmäiset kylmät väreet katsellessamme maisemia lentokoneen ikkunasta. Tiesimme jo etukäteen, että Uudessa-Seelannissa ollaan erittäin tarkkoja omasta luonnosta, mutta emme osanneet kuvitellakkaan miten tarkkaan matkustajat syynättiin. Meiltä kysyttiin ainakin sen 10 kertaa: onko telttaa tai kenkiä joiden mukana voisi tulla maata, ruokaa tai kasveja.

Otimme lentokentältä taksin, joka vei meidät suoraan hostellin pihaan. Taas kylmät väreet menivät pitkin selkää. Hostellimme on ihan metsän reunassa, vuoren rinteellä, joten näkymä vuoria ympäröivälle järvelle on esteetön. Hostelli on oikein viihtyisä siisteine keittiöineen, grillausalueineen ja poreammeineen. Huoneemmekin tuntuu ihan hotellihuoneelta, sillä pitkästä aikaa saamme nauttia omasta vessasta, suihkusta ja jääkaapista.

Aikaero hieman puijjaa meitä, joten nukuimme sikeästi melkein 12 asti. Pitkien yöunien jälkeen olikin mukava lähteä pienelle vaellukselle. Vaellusreittejä on täällä mielin määrin. Päädyimme valitsemaan reitin, joka vei Queenstown hillin päälle (907m). Olihan sinne käveleminen. Pidimme aina vähän väliä taukoja ja söimme eväitä. Kuumuus hieman verotti jaksamisestamme, mutta näkymät olivatt totisesti sen arvoiset. Huipulle päästyämme pienen pieni sadekuuro viilensi meitä ja alastulomatkalla ilmakin tuntui jo sopivalta.

Hostellille päästyämme valmistimme päivän ensimmäisen aterian grillissä. Miika päivittelikin mahan pienentyvän kun ruoka syödään vasta 7 aikaan illalla, eikä toista ateriaa kerkeä enää syömään. Lupasin, että söisimme tuhdin iltapalan, jotta laihtumiselta vältyttäisiin.

-Maiju


3 kommenttia:

  1. ONNITTELUT Miikalle, hienoa!!! Teillähän on hostelli tosi upealla paikalla, poreamme ja mahdollisuus grillata, ei puutu mitään. Vaikuttaa, että olette tulleet paratiisiin, nauttikaa!

    VastaaPoista
  2. Teillä maisemat vaan paranee, paikka kuulostaa ja näyttää mahtavalta. Muistakaa nyt syödä hyvin, että jaksatte kerätä kokemuksia ja nauttia . ONNEA Miikalle hyväksytystä ja hyvin arvostellusta gradusta.

    VastaaPoista
  3. Onnea vävykokelas!!!! Nyt täytyy myöntää,että olen teille hieman kateellinen. Maisemat on sellaiset, josta olen AAAAAAINA haaveillut.Täällä pakkanen huitelee reippaasti yli kahdenkymmenen,joten niinkuin jo sanoin...vihreänä kateudesta teitä aattelen.

    VastaaPoista