Pariisi, Ranska - rakkoja ja romantiikkaa

Huh huh! Elämäni pisimmät tunnit on nyt vietetty koneessa ja jalkamme on vihdoin tukevasti euroopan maalla. Lentoamme varjosti Miikan äkillinen huonovointisuus, joka jatkui koko lennon ajan ja vielä muutaman päivän sen jälkeenkin. Liekkö pientä oksennustautia tai sitten se oli vain matkajännitystä. Muuten lentomme sujui kuitenkin odotettua paremmin; tuhkapilviä ei näkynyt ja matkatavarammekin kerkesivät oikeaan koneeseen tiukassa vaihdossa Madridin kentällä.
 
Onneksi Lontoo on meille jo sen verren tuttu kaupunki, että meidän ei tarvinnut käyttää aivokapasiteettia sen kummemmin siirtyessämme hostellille. Rinkkojen kantaminen osoittautui kuitenkin melkoiseksi haasteeksi jättimäisen koon ja reilun viiden kilon lisäpainon vuoksi. Perille päästyämme olimme sen verran väsyneitä aikaerosta johtuen, että ruokailun jälkeen (ihanaa eurooppalaista ruokaa) vetäydyimmekin oitis sänkyihimme ja nukuimme sikeästi aamuun asti.

Heräsimme hyvissä ajoin sillä junamme Ranskaan lähti yhdeksän aikaan ja koska kyseessä oli kansainvälinen juna-asema oli toiminta samanlaista kuin lentokentillä. Junamatka kesti pari tuntia, josta odotimme toisen tunnin olevan ainakin merenalaista tunnelia. Tunneleiden läpi ajaminen näytti kuitenkin kestävän aina vain hetken ja lopulta yhden tunnelin jälkeen aloin katselemaan tienviittoja ja huomasin niiden olevan ranskaksi, joten kai me olimme jo tulleet Ranskaan. Miika vahvisti olettamukseni oikeaksi sillä liikenne näytti kulkevan oikeaa puolta. Muutoin maisemat eivät mielestäni eronneet englantilaisista juuri lainkaan.

Kuski kuulutti että olimme saapuneet Pariisiin..

Juna-asemalta suuntasimmekin suoraan metroon ja sielä lippu- /infotiskille, josta kyselimme minkälaiset liput kannattaisi ostaa. Myyjä kuitenkin vain huusi meille päin naamaa ja sellaisia lippuja ei kuulemma ollut olemassakaan joita tarvitsimme. Päätimme siis ostaa liput yhteen suuntaan ja kysyä huomenna asiaa toisesta päästä, jos siellä sattuisi olemaan joku asiakaspalvelutaitoinen. Oikealla asemalla päästyämme alkoi hotellin metsästys. Huomasimme ilmapiirin täällä olevan täysin jotain muuta. Aina kun kaivoit kartan esiin joku tuli kysymään voisiko auttaa. Hämmästyksekseni jopa eräs n. 10 vuotias poika pysähtyi pyörällä viereemme ja kysyi voisiko olla avuksi. Meillä ei siten ollut mahdollisuuttakaan eksyä.

Hotellihuoneemme on suorastaan järkytys Etelä-Amerikan jälkeen. Vessa on siisti, eikä mikään repsota. Meillä on myös oma pieni "keittiö", jossa voimme valmistaa ruokaa, joten hotellihuoneen sijasta tämä on oikeastaan pieni asunto. Lisäksi siivooja käy joka päviä petaamassa sänkymme ja tuomassa uudet puhtaat pyyhkeet. 

Ensimmäinen päivä Pariisissa menikin ihmetellessä. Kävimme ainoastaan viereisessä kaupassa ostamassa ruokaa. Valinnanvaraa kaupassa oli hieman tottuttua enemmän ja aikaa kului suurimmaksi osaksi vain ihailuun. Lisäksi Miikalla oli vieläkin huono-olo, joten oli vaikea keksiä mitä ruokaa ostaisimme. Lopulta päädyimme perinteiseen (meille ei enää niin perinteiseen) pyttipannuun ja patonkiin tottakai.

Toinen päivä alkoi hyvissä merkeissä Miikan ilmottaessa, että oksettava olo oli poissa. Päätimme siis lähteä ydinkeskustaan kiertelemään nähtävyyksiä. Pamahdimme metrolla suoraan Eifeltornin eteen. Olihan se iso ja lähemmäs mentessä se kasvoi aina vain lisää. Torniin oli kuitenkin aivan mahdottoman pitkä jono, joten ajattelimme jättää sen väliin ainakin tältä päivältä. Kiersimme myös paljon muita nähtävyyksiä kuten Les Invalides, riemukaari ja Place de la Concorde, joiden jälkeen shoppailimme tietysti Champs-Elysees´n liikkeissä. 

Seuraavana päivänä kävimme ihailemassa taidetta Louvressa, jossa näimme mm. Leonardo da Vincin Mona Lisan (joka todellisuudessa osoittautui todella pieneksi), Eugene Delacroix´n vapaus johtaa kansaa ja kaikkea muuta mukavaa. Todellisuudessa rakennus oli niin suuri ja taidetta niin paljon, että jaksoimme keskittyä ainoastaan kaikista kuuluisimpiin teoksiin ja saimme silti kulutettua viitisen tuntia rakennuksessa kiertelyyn. Kuitenkin Louvre näyttävänä rakennuksena on itsessäänkin jo nähtvyys.

Mahat täynnä taidetta jatkoimme matkaa Notre Damen katedraaliin. Sisälle katedraaliin emme kuitenkaan jaksaneet jonottaa, joten energiaa jäi vielä shoppailulle. Illalla sitten palasimme hotellille isoine paperikasseinemme ja aloimme suunnitella, mitä tekisimme huomenna.

- Maiju