Sydney - arkikuvahaaste

Uusimpana villityksenä facebookissa kiertää arkikuvahaaste, jossa kaverit haastavat toisaan kertomaan arjesta kuvien avulla - viisi päivää, viisi kuvaa ja viisi haastetta. Itse sain haasteen siskolta sekä ystävältäni, joten päätin ottaa haasteen vastaan. Tavallisesta poiketen halusin kuitenkin julkaista kuvat täällä. Tällä hetkellä arkeni elää aikamoisessa myllerryksessä ja rutiinit etsivät vielä paikkaansa. Arkeni tulee toivottavasti myös pian muuttumaan, sillä olen aloittanut aktiivisemman työnhaun teemalla lastenhoito. 

Joidenkin päivien tapahtumia on ollut mahdotonta kiteyttää yhteen kuvaan ja joinakin päivinä on ollut mahdotonta keksi mitään järkevää kuvattavaa. Tosiaan kyseessä on kuvahaaste, eli arjesta pitäisi kertoa kuvin. En kuitenkaan osannut jättää arjenkerrontaani pelkkien kuvien varaan ja tästä tulikin melko tavallinen blogiteksti.

Päivä 1 - Suomi-Koulu alkaa

Maanantaina oli minun ensimmäinen päivä opettajana Suomi-koulussa. Aamupäivä menikin tuntia suunnitellessa ja välineitä hommatessa. Kiertelin useita tunteja tutulla ostoskeskuksella vertaillen erilaisia askartelutarvikkeita, joita sain mukaani melkoisen kasan. Ostosreissun päätteeksi kävin vielä nopeasti syömässä ja vaihtamassa vaatteet kotona.

Suomi-koululle on meiltä noin tunnin ajomatka. Ruuhkaa ei tällä kertaa onneksi ollut, joten olin ajoissa perillä. Ensimmäisen tunnin teemana oli äitienpäivä ja luonnollisesti arkartelimme äitienpäiväkortit. Korttien lisäksi teimme äideille pienet tuikkukupit, luimme kirjoja, loruttelimme sekä tutustuimme toisiimme. Iltavilli meinasi aina välillä ottaa yliotteen oppilaista, mutta pääsääntöisesti tunti meni hyvin. Ihana päivä!

Päivä 2 - "työhaastattelu" keskustassa 

Tiistai aamuna heräsin tavallista aikaisemmin koska minulla oli sovittu "työhaastattelu" keskustassa. Aamupalan jälkeen kävinkin ostamassa bussikortin ja kävelin läheiselle pysäkille odottamaan keskustaan menevää bussia. Ihailin kaunista ja lämmintä aamua kunnes yhtäkkiä havahduin odottavani bussia vääräällä puolella tietä. "Toivottavasti kukaan ei näe" - ajattelin ja juoksin nopeasti tien toiselle puolelle. Busissa minulle "hyvät" huomenet toivotti todella äkäinen bussikuski, joka kirjaimellisesti huusi minulle kun en heti ymmärtänyt kehoitusta käyttää toista kortinlukulaitetta. Nielin bussikuskin aiheuttaman pahantuulisuuteni ja keskityin ihailemaan maisemia reilun tunnin. Vihdoin olin perillä. Onnistuin hyppäämään bussista oikealla pysäkillä (navigaattorin opastuksella) ja koska minulla oli vielä runsaasti aikaa ennen haastattelua päätin pyörähtää Westfieldin ostoskeskuksessa. Olemme käyneet siellä jo edellisellä reissullamme vuosia sitten, mutta en muistanut miten suuri se olikaan. Tänne täytyy ehdottomasti tulla uudestaan.

Haastattelun jälkeen ajatelin tutustua Sydneyn nähtävyyksiin. Emme ole pääseet keskustaan kuin muutaman kerran, joten nyt kun minulla oli aikaa päätin tehdä pienen kävelykierroksen. Kävelin Hyde Parkin läpi ja suuntasin kohti satamaa (Sydney Harbour), jossa Sydneyn ooperatalo ja Harbour Bridge (the silta) sijaitsevat. Maisemia ihaillessani törmäsin sattumalta amerikkalaiseen poikaan, joka oli juuri ollut reissaamassa Suomessa ja asustanut Tampereella Hervannassa. Hänen mielestään Sydney oli Suomeen verrattuna tylsä paikka ja oli harmissaan kun täällä ei ole omaa kulttuuria tai ruokaa. Hänen kokemusten mukaan Suomi on elämyksiä hakevalle ja juhlimista rakastavalle nuorelle täydellinen paikka. Tämä on iloinen uutinen kaikille suomalaisille nuorille ja miksi ei vähän vanhemmillekin.

Ennen kotiin lähtöä päätin vielä käydä hakemassa hampurilaisen ja nauttia sen sataman kauniissa maisemissa. Kuitenkin ensimmäisen puraisun jälkeen, juuri ennne toista puraisua, nälkäinen lokki lensi minua päin vieden samalla osan hampurilaisestani. Eihän sitä voinut enää syödä. Minulla oli kuitenkin niin kova nälkä, että yritin jyrsiä hampurilaisen toiselta puolelta niin paljon kuin uskalsin samalla vahtien toisella silmällä lokkeja. Järkyttävän syömiskokemuksen jälkeen löysin onneksi vaivatta oikeaan bussiin ja pääsin turvallisesti kotiin saakka. Päivä oli mielenkiintoinen ja siitä riitti Miikalle paljon kerrottavaa!

Päivä 3 - siivouspäivä

Tekemistä on ollut nyt niin paljon, että kotirouvan askareet ovat jääneet ihan liian vähälle huomiolle. Sen vuoksi päätinkin pitää, seuraavan viikon Suomi-Koulukerran suunnittelun ohessa, siivouspäivän. Imuroin ja pesin ainakin kaksi koneellista pyykkiä. Pyykin kuivaaminen onkin sitten hieman kekseliäisyyttä vaativampi homma, sillä emme ole vieläkään löytäneet kunnollista pyykkitelinettä. Meillä roikkuukin aina pyykkipäivänä sukkia ym. joka ikisestä kaapin ovesta ja tuolin kulmasta, joita asunnostamme löytyy.

Ruokakaupassa käynnistä on muodostunut minulle melkein joka päiväinen ohjelmanumero. On ihanaa kun kauppa on todella lähellä. Suomessa tosin yritimme välttää päivittäisiä kauppareissuja ihan budjettisyistä, sillä mukaan tarttuu aina heräteostoksia. Täällä olen kuitenkin päättänyt etten osta muuta kuin välttämättömiä asioita ja jätän esimerkiksi herkut ostamatta. Herkkuja käydään ostamassa sitten erikseen ja vain viikonloppuisin.

Illalla teimme vielä yhdessä salitreenin omalla kuntosalilla. Tänään oli tavallinen päivä!

Päivä 4 - lenkkeilyä lähimaastossa

Torstai aamu oli aurinkoinen. Sen kunniaksi päätin lähteä lenkille. En ollut kuitenkaan lenkkituulella, joten päätin juosta minuuttivetoja ja hiekan sijaan alustana oli pääsääntöisesti asfaltoitu kävelytie. Kovasta tuulesta huolimatta hiki tuli nopeasti eikä palella tarvinnut.

Reilun kolmen kilometrin päässä, tutun lenkkipolkumme varrella, on hieno metsäalue tien ja merenrannan välissä. Olen juossut kyseisen paikan ohi usein, mutta vasta tänään huomasin, että metsä oli täynnä erilaisia papukaijoja. Papukaijat nauttivat aamupalaksi puista tippuneita käpyjä, eikä yhtä ruokailijaa haitannut vaikka kuvailinkin sitä aivan kosketusetäisyydeltä.

Loppupäivän vietinkin oikeastaan sohvalla tv-sarjoja katsellen. Ihana huilipäivä!

Päivä 5 - herkkupäivä

Aamulla nukuin myöhään. Söin perinteisen aamupalan: puolikas sitruuna puristettuna lasilliseen vettä, kreikkalaista jogurttia, granaattiomenaa (tai jotain muuta hedelmää) sekä hunajalla ja kanelilla maustettua mysliä.

Olen tosiaan pyrkinyt juomaan aamuisin lasillisen sitruunavettä, sillä sen pitäisi muun muassa lisätä aineenvaihduntaa ja kirkastuttaa ihoa. En tiedä onko sillä todella vaikutusta, suosittelen kuitenkin lämpimästi kokeilemaan! Rahkaa täällä ei tosiaan myydä ollenkaan, joten tänne muutettuamme jouduimme (lähinnä Miika) muuttamaan ruokavaliotamme radikaalisti. Pian keksimme kuitenkin maustamattoman kreikkalaisen jogurtin, jonka ravintoarvot vastasivat aika lailla Suomessa myytävää vähärasvaista rahkaa. Tuoreita hedelmiä täältä onneksi saa ja itseasiassa täällä on paljon pelkästään hedelmiä ja vihanneksia myyviä kauppoja. Paikallisten tapaan meidänkin täytyisi opetella käydä ostamssa hedelmät ja vihannekset erikseen, sillä hinnat ovat siellä tavallisia ruokakauppoja halvempia.

Lounaaksi kävin hakemassa itselleni sushia ja iltapalaksi kaupasta lettuaineksia perjantain kunniaksi. Loppu päivä kuluikin tätä blogitekstiä kirjoittaessa. Illalla kävimme Miikan kanssa lenkillä ja paistoimme kasan meheviä lettuja, joita nautimme Euroviisujen semifinaalia katsellen.

Hyvää tulevaa äitienpäivää kaikille äideille!

- Maiju

Entäs se haaste? Kaikkia varmaan kiinnostaa kovasti myös miltä Miikan arki näyttää? Haastan siis täysin sosiaalisen median kelkasta pudonneen Miikan kertomaan arjestaan kuvin.