Sydney - ensimmäiset vieraat

Ihanaa, saimme vihdoin ensimmäiset vieraat luoksemme. Emmi ja JP viihdyttivät meitä reilun viikon täällä sateisessa Sydneyssä. Päivät ovat olleet pääsääntöisin tosi hyviä, mutta juuri vierailun aikaan keli oli harmillisen talvinen. Vieraitamme se ei tosin näyttänyt haittaavan ja tehoturisteina he kiersivät lyhyessä ajassa kaikki lähimaaston tärkeimmät nähtävyydet. He tulivat yleensä aamuisin kyydissäni keskustaan ja muutaman kerran liityimme hoitotyttöni kanssa heidän seuraansa nähtävyyskierroksille.

Vierailun ensimmäisenä iltana kävimme Glebessä syömässä pubiruokaa ja jälkiruoalla kävimme suunnitellusti San Churrossa. Idea ällömakeasta jälkiruoasta kuullosti alkuun hyvältä. Ahmimme kaikkia ihania herkkuja silmillämme jo ruokalistaa selaillessa ja olisimme halunneet tilata kaikkea. Ihanat, silmin nähden yltiömakeat, jälkiruokamme maistuivat alkuun taivaallisen hyville mutta totesimme hyvin pian, että olimme ehkä haukanneet liian suuren palan. Lopulta vyöryimme autoon täysine mahoinemme ja olin varma, etten enää koskaan syö makeaa. Seuraava päivä kuluikin Olympiakylässä, jossa kävimme katsomassa paikallisen rugby pelin - West Tigers vs. Buldogs. Suomen väreissä kannatimme Buldogseja. Peli pelattiin ANZ areenalla ja tunnelma oli mitä mainioin, jopa meillä, vaikka joukkueemme hävisikin. Pelin jälkeen kiertelimme hieman Olympiakylässä vaikka jouduimmekin luovuttamaan melko pian nälän ja hämärtyvän illan vuoksi.

Ensimmäinen tehoturistipäivään liittyi paljon kävelemistä. Liityimme hoitotyttöni kanssa Emmin ja JP:n seuraan ja suuntasimme keskustaan. Ensin kävimme kiertelemässä The Rocksilla, jossa Emmi toimi Lonely Planet opaskirjan turvin matkaoppaanamme. Ihania pieniä kujia ja vanhoja rakennuksia. Söimme lounaan pienessä idylisessä pitsa & pasta paikassa ja jatkoimme matkaa kohti Oopperataloa. Kun Oopperatalo ja Harbour Bridge olivat kuvattu jatkoimme vielä hieman kävelemistä Royal Botanic Gardensille jossa kuvailimme taas Sydneyn kuuluisimpia nähtävyyksiä. Jalat alkoivat olla jo aika puuduksissa tästä melkoisesta kävelyrypistyksestä ja päätimme hypätä bussiin ja suunnata kotiin.

Rex - yksi maailman suurimmista krokotiileista

Viikolla tehoturistit kiertelivät omatoimisesti Sydneyssä ja me liityimme hoitotyttöni kanssa heidän seuraansa taas perjentaina. Nyt oli vuorossa Aquarium sekä eläintarha. Olimme käyneet tytön kanssa jo aikaisemmin eläintarhassa, mutta Aquariumiin emme olleet vielä ehtineet tutustua. Tyttö nauttikin suunnattomasti värikkäistä kaloista, jotka erottui selvästi kirkkaasta vedestä. Eläintarhassa kun on vaikeampaa nähdä missä eläimet piileskelevät. Tosin tällä kertaa pääsimme muun muassa syöttämään ihanaa nokkasiiliä, joten tämä kerta oli todella ainutlaatuinen. Tyttö jaksoi pitkän ja tapahtumarikkaan päivän todella hyvin, eikä unta tarvinnut kauaa paluumatkalla houkutella. Emmi ja JP kävivät vielä Madame Tussaudilla mutta meidän energiamme eivät valitettavasti sinne enää riittäneet. Kaikin puolin ihana päivä!

Viikonloppuna suuntasimme suunnitellusti Blue Mountainsille. Olemme Miikan kanssa käyneet siellä jo edellisellä Australien matkallamme, mutta nyt suunnittelimme hieman erilaisia maisemia. Matkalla kävimme alkulämmittelemässä Wentworth Fallsilla, joka on osa Blue Mountainsin kansallispuistoa. Näköalapaikkoja olisi ollut useita, mutta tyydyimme kävelemään lähimmälle paikalle, josta näimme vesiputouksen hyvin. Aamu oli melko sateinen ja viileä. Maisemat olivat kuitenkin niin hienoja ettei pieni sade tuntunut miltään.

Vanha voimalaitois

Seuraavaksi ajoimme Jenolan Caveseille. Sydneystä matkaa luolille tuli noin 175 km ja aikaa matkaan (jos pysähdystä ei lasketa) meni reilut 2,5 tuntia. Viimeiset kilometrit ajeltiin todella mutkaista ja kapeaa tietä. Tie on toiseen suuntaan suljettu muutaman tunnin, jotta muun muassa isot turistibussit mahtuvat kulkemaan. Onneksi emme olleet liikkeellä pahimpaan turistiaikaan, joten saimme ajella tiellä suhteellisen rauhassa vaikka emme voineetkaan hyödyntää tuota sulkuaikaa.

Luolille saavuttuamme totesimme, että meidän täytyisi ostaa liput opastetulle kierrokselle mikäli haluaisimme mennä sisälle luoliin. Päätimme siis käydä aluksi kävelemässä noin kahden kilometrin päässä olevalle vahalle voimalaitokselle. Keli alkoi onneksi parantua ja saimme nauttia lämpimästä auringonpaisteesta. Voimalaitoksen lisäksi näimme myös sinisen järven, joka nimensä mukaisesti oli tosissaan erikoisen sininen. Sininen hohde johtuu kuulemma vedessä olevista mineraaleista. Hyvällä tuurilla vedessä voisi nähdä vesinokkaeläimen. Palattuamme luolille löysimme tuurilla yhden luolan jonne pääsi ilmaiseksi sisälle ilman opasta. Tämähän sopi meille enemmän kuin hyvin. Luola oli upea ja riitti meille luolaseikkailusta varsin hyvin.

Aikaa ei ollut hukattavaksi sillä meillä oli vielä paljon nähtävää. Hyppäsimme taas autonkyytiin ja ajoimme Blue Mountaisille, jossa kävimme tietysti kuuluisalla näköalapaikalla, josta näkyi Tree Sisters. Kävelimme hieman kiertoreittiä takaisin autolle ja nautimme metsämaisemista. Päivä oli ollut pitkä ja vieraillamme oli edessä aikainen aamulento, joten päätimme suunnata kotiin.

Tree Sisters

Tämä viikko oli ihana piristys jo niin "tylsäksi" käyneeseen arkeemme. Kiitos Emmi ja JP seurasta ja tervetuloa uudelleen!

- Maiju