Sydney - Maiju Poppanen

Vihdoin minullakin alkoi kunnon arki uuden työn merkeissä. Olen ollut nyt neljä viikkoa paikallisessa perheessä ihanan 1-vuotiaan pikkuneidin hoitotätinä. Touhuamme yhdessä aina arkisin vanhempien ollessa töissä. Perheen kotikieli on englanti, mutta vanhemmat toivoivat minun puhuvan lapselleen suomea. Ihmettelin aluksi kovasti miksi, mutta nyt näin jälkeenpäin ajatellen valinta on ollut ehdottomasti sekä minun että lapsen etu. Selvästikin Tyttö on jo oppinut paljon uusia sanoja ja ymmärtää minua aina niin halutessaan. Lisäksi minusta on ihanaa kun saan käyttää omaa äidinkieltäni leikin tiimellyksessä. Toki joudun käyttämään päivisin myös paljon englantia sillä muut perheenjäsenet eivät valitettavasti ainakaan vielä ymmärrä suomea. Joitakin suomenkielisiä sanoja olen tosin saanut jo tartutettua myös heille ja esimerkiksi apina (isoisä kutsuu tyttöä pieneksi apinaksi) ja heippa tulevat esille jo meidän päivittäisissä keskusteluissa.

Watsons Bay

Pikkuneiti on todella suloinen pieni kikkarapää, joka kovasti yrittää jo ottaa ensiaskeleita. Tyttö on äärettömän tempperamenttinen ja menettää hermonsa heti jos tekeminen ei ole mielekästä tai ruoka juuri sitä mitä hän olisi halunnut. Lisäksi hän kyllästyy nopeasti kotona, joten olemme viettäneet paljon aikaa ulkona - puistoissa, leikkikentillä tai kaupungilla. Sydneyn nähtävyydet ovatkin tästä johtuen tulleet jo hyvin tutuiksi. Olemme myös kierrelleet paljon läheisellä ostoskeskuksella shoppailemassa. Tyttö nauttii ihmispaljoudesta ja katsellee mielellään muiden ihmisten touhuiluja. Täytyy kyllä myöntää, että viihdyn itsekin paremmin ulkona, etenkin nyt kun päivät ovat olleet upeita. Ulkoilun ja shoppailun lisäksi olemme käyneet muutaman kerran läheisen kirjaston leikkiryhmässä laulamassa ja leikimässä yhdessä muiden alueen lasten kanssa. Nämä leikkihetket ovatkin yleensä olleet viikon kohokohtia.

Watsons Bay

Työn ainoa miinuspuoli on työmatka. Perhe asuu melkein keskustassa, jonne on meiltä matkaa noin 10 kilometriä. Työmatkan kuljen omalla autolla (olemattomasta julkisesta liikenteestä johtuen), joten matka ei näin suomalaisen näkökulmasta kuulosta pahalle. Todellisuus on kuitenkin jotain aivan muut täällä oikeasti ruuhkaisessa suurkaupungissa. Saan keskimäärin työmatkaani kulumaan reilun 45 minuuttia, joten näin nopeasti laskettuna työmatkani keskinopeus on noin 13 km/h. Tämän lisäksi minun täytyy ajaa aina maanantaisin työpäivän jälkeen Suomi-Koululle, jonne on myös noin 10 kilometrin ajomatka. Yhteensä istun siis viikossa noin 8,5 tuntia autossa. Tästä johtuen päiväni venyvät todella pitkiksi ja olen harvoin ennen kuutta kotona.

Itse työpäivät ovat olleet mukavia ja jokainen päivä on ollut täynnä erilaista ohjelmaa. Tytön isovanhemmat ovat olleet nyt muutaman viikon perheen vieraina, joten olemme puuhailleet paljon heidän kanssaan. Olemme pääsääntöisesti shoppailleet ja katselleet nähtävyyksiä. Yksi päivä vierähti Royal Botanic Gardensilla auringosta ja piknik-eväistä nauttien ja viimeisimmän reissun teimme Watsons Baylle, jossa saimme ihailla kauniita maisemia ja nauttia kuulemma Sydneyn parhaasta fish and ships- paikasta. Itse en ole vielä Sydneyn ravintolatarjontaan tutustunut niin tarkoin, että osaisin vahvistaa asian, mutta hyvää oli.

Isovanhemmat ovat olleet todella kiinnostuneita Suomesta ja suomalaisuudesta ja olen parhaani mukaan yrittänyt tyydyttää heidän tiedonjanoaan. Suomi on heille todella eksoottinen maa ja etenkin ruokakulttuurimme kiinnostaa heitä kovasti. Siksi päätinkin kokata heille yhtenä päivänä kanakastiketta ja riisiä. Kanakastikkeen tekeminen oli isoäidin mielestä hyvin mielenkiintoista ja hän ihmetteli kovasti kun lisäsin siihen kermaa. Myös "perinteinen" salaatti herätti suurta mielenkiintoa: "ei mausteita?". Ensiviikolla lupasin kokkata heille lihapullia ja perunamuussia. Isovanhempien kanssa touhuilu on ollut todella mukavaa ja jään todella kaipaamaan heidän seuraansa kun heidän täytyy lähteä jo muutaman päivän päästä. Toki olen luvannut isoisälle, että soittelemme Tytön kanssa aina silloin tällöin Skypellä ja vaihdamme kuulumisia.

Kivoja leikkipuistoja on alueella paljon

Maanantai oli täällä virallinen vapaapäivä kuningattaren syntymäpäivän vuoksi. Samana päivänä juhlimme myös Tytön ensimmäistä syntymäpäivää allasjuhlien merkeissä, jonne myös Miika oli kutsuttu. Lahjaksi veimme tietysti suomenkielisen muumi DVD:n. Sateesta johtuen jouduimme kuitenkin siirtämään juhlat sisätiloihin, mutta se ei latistanut juhlatunnelmaa. Nautimme täysin mitoin mahtavasta livemusiikista ja runsaasta tarjoilusta. Myös perheenjäsenet ja sukulaiset osoittautuivat todella mukaviksi ihmisiksi ja tunsimme olomme erittäin kotoisaksi.

Juhlien jälkeen oli aika palata taas normaaliin arkeen. Tosin työni helpottuu nyt päivä päivältä Tytön tottuessa minuun ja minun tottuessa Tyttöön, joten uskon, että meillä tulee olemaan todella mukavaa. En olisi koskaan voinut uskoa, että löydän näin ihanan "työpaikan" itselleni!

- Maiju