tiistai 30. kesäkuuta 2015

Hei hei Sydney!


Olemme asuneet nyt yhteensä 1,5 vuotta Australian "lämmössä". Toisessa maassa asuminen on ollut mielenkiintoinen kokemus, jota suosittelen ihan jokaiselle. On kuitenkin ihanaa palata takaisin koti-Suomeen. Työskentely täällä ei osoittautunut yhtään sen kummallisemmaksi ja asuminenkin tuntui aika luontevalle. Olemme saaneet täällä paljon uusia tuttavia ja ystäviä joita jäämme kovasti kaipaamaan. Onneksi nykyään yhteydenpito on helppoa vaikka välimatkaa onkin paljon. Myös meri ja ilmasto ovat varmasti asioita joita muistelemme lämmöllä.

Perheemme kasvoi täällä ihanalla pienellä neidillä jonka myötä saimme lisähaastetta arkeemme ja kokemuksestamme tuli kaikinpuolin erilaisempi kuin olisimme uskoneet. Kyynel silmäkulmassa odotan nyt malttamattomana vauvan ja uusien isovanhempien ensimmäistä kohtaamista. Ikää neidillä on jo kolme kuukautta ja vauva-arki on alkanut sujua päivä päivältä paremmin. Alkuvaikeudet tuntuvat vihdoin jäävän taa ja olemme voineet keskittyä muuton lisäksi myös muihin asioihin.



Innostuimme uudelleen Sydneyn nähtävyyksistä ja kiersimme niitä ahkerasti "olemmekovarmastinähneetkaiken"-stressissä. Sydneyn keskusta tuntui pienen tauon jälkeen taas mielenkiintoiselle. Kävimme ennen lähtöä esittelemässä vauvalle Australian vedenalaista elämää Aquariumissa sekä kuuluisimpia julkkiksia Madame Tussaudsissa. Samana päivänä kävimme vielä ihailemassa Vivid Sydenyn värittämää kaupunkia Sydney Towerissa. Ensimmäinen kaupunkikierros vauvan kanssa oli kaikin puolin onnistunut. Vauva oli kuitenkin reissusta sen verran poikki, että nukkui seuraavana yönä ensimmäisen kerran kunnon yöunet; 7 tuntia yhteen putkeen. Tämä oli melkoinen ihme, sillä viime aikoina vauva on heräillyt syömään parin tunnin välein. Tosin muutaman yön jälkeen olimme jo taas normaalissa rytmissä.


Tämän lisäksi kävimme myös ensimmäisen kerran Sydneyn toisessa eläintarhassa Taronga Zoo:ssa. Eläintarhaan pääsee kätevästi lautalla Circular Quay:sta. Lauttamatka on kiva turistiaktiviteetti hienoine maisemineen mutta myös kätevä kulkuvälinen esimerkiksi Manlyyn tai Watsons Baylle. Itse eläintarha ei ollut mitenkään erikoinen mikäli tavoitteena on nähdä Australian eläimiä. Itseasiassa mielestäni parempi vaihtoehto sille on pienempi eläintarha Darling Harbourissa.

Viikonloppuaktiviteettien lisäksi olen saanut aikani kulumaan mukavasti ystäväni ja hänen myös kohta kolmen kuukauden ikäisen vauvan kanssa. On ollut ihanaa kun on ollut joku jonka kanssa jakaa huolia ja vaihtaa ajatuksia äitiydestä sekä lapsen kasvatuksesta. Olen myös varma, että vauvammekin ovat nauttineet toistensa seurasta. Näitä kamuja jäämme todella kaipaamaan!



Lähtö on tuntunut pitkään hyvin kaukaiselle vaikka päivät ovatkin huvenneet yllättävän nopeasti. Vasta viimeisen siivouspaniikin aikana lähtö alkoi todella konkretisoitua. Kävimme hyvästelemässä ihanan rantamme ja kastelimme vauvan varpaita merivedessä. Nyt olimme valmiit lähtemään kotiin!

Nähdään Suomessa!

- Maiju

maanantai 8. kesäkuuta 2015

Canberra - Passinhakumatka

Varasimme jo ennen vauvan syntymää lennon takaisin Suomeen ristiäisiä ajatellen. Ajankohdaksi valikoitui kesäkuun alku, jolloin vauva olisi noin kahden kuukauden ikäinen. Vauvan synnyttyä huomasimme kuitenkin, ettei se tule onnistumaan, sillä paperisota oli paljon monimutkaisempi kuin olisimme koskaan osanneet kuvitella. Meille lähdön viivästyminen oli kuitenkin pelkästään positiivinen asia sillä olimme päättäneet pitkän pohdinnan jälkeen jäädä Suomeen ja näin saimme lisäaikaa lähdön järjestämiseen. Kuitenkin ennen kuin pääsemme pois maasta meidän täytyi hommata vauvalle passi.


Vauvan synnyttyä saimme sairaalalta paperin, jolla pystyimme hakemaan syntymätodistusta (NSW Registry of Birth, Deaths & Marriages). Postitettuamme paperin huomasimme, että todistuksen saamiseen menee ainakin kahdeksan viikkoa. Miika oli heti sähköpostilla yhteydessä kyseiseen virastoon ja onneksemme sieltä luvattiin kiirehtiä asiaa mikäli meillä olisi lähettää heille todistusaineistoa tulevasta lennostamme. Onneksi asia järjestyi ja syntymätodistus tuli postissa noin pari viikkoa etuajassa. 

Syntymätodistuksen saatuamme hommasimme siihen virallisen leiman (Apostille) ja postitimme sen Suomen suurlähetystöön. Suomen suurlähetystöstä todistus lähti Suomen maistraattiin lapsen rekisteröimiseksi Suomen kansalaiseksi. Meidän tapauksessa tämä vaihe hoidettiin sähköisesti, mutta muuten tämäkin vaihe hoidetaan ilmeisesti postin kautta. Kun vauva oli vihdoin virallisesti Suomen kansalainen lähdimme hakemaan passia Australian pääkaupungista Canberrasta, jossa Suomen suurlähetystö sijaitsee. Miika varasi meille ajan maanantaiksi, joten päätimme viettää edellisen viikonlopun Canberrassa.


Ennen passinhakureissua meidän täytyi vielä hommata passikuva. Päätimme ottaa kuvan itse ja käyttää ilmaista passikuvaohjelmaa. Se oli kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty. Vauvalla oli aina pää vinossa, suu auki tai silmät kiinni. Onneksi saimme mukaan kuitenkin pari eri vaihtoehtoa.

Canberraan on Sydneystä matkaa noin 300 km. Autolla matka olisi taittunut nopeasti mutta koska uusin perheenjäsenemme ei viihdy autossa hetkeäkään jouduimme matkustamaan ekologisesti junalla. Junamatka kesti noin 4,5 tuntia ja vauva oli tyytyväinen kun sai olla sylissä koko matkan. 

Miika oli varannut meille etukäteen huoneen juna-aseman lähellä olevasta hotellista, jossa ilta kului leppoisasti syöden ja leväten. Yökin meni melko hyvin vaikka vauva nukkuikin hieman levottomammin uudessa ympäristössä. Aamulla suuntasimme tukevan hotelliaamiasen jälkeen tutustumaan pääkaupunkiin lämpömittarin näyttäessä -1 astetta. Onneksi päivä oli selkeä ja aurinko lämmitti mukavasti. Kävelimme oikeastaan koko päivän ja näimme muun muassa kuuluisat parlamenttitalot (uuden ja vanhan). Päivän päätteeksi jalat ja kädet olivat aivan poikki, jalat kävelemisestä ja kädet vauvan kantamisesta.

Seuraavana päivänä suuntasimme heti aamusta Suomen suurlähetystöön. Ilma oli taas mukavan aurinkoinen ja kävelyä tuli oikeastaan saman verran kun edellisenäkin päivänä. Itse suurlähetystön vierailu oli nopea. Teimme passihakemuksen joka lähetettiin sähköisesti Suomeen ja passiprojektimme on nyt meidän osaltamme ohi. Passin pitäisi tulla parin viikon sisällä postin mukana kotiin.

 Jäljellä enää vain junamatka kotiin...

- Maiju